lyhennetty nimi, harvat jutut
Jalkakäytävät muuttuivat luistinradaksi. Miksi ihmeessä nämä kuvat on otettu ja laitettu esille? Kuten diginewsissä kirkoitettiin: ”Tässä tulee jo vähän mieleen se, että olisiko kuvaajan pitänyt tehdä jotain muutakin, kun jäädä kuvaamaan kaatuvia kansalaisia liukkaassa kohdassa”.
Pitänee kohta perustaa oma aihe palveluille. Pari viikkoa sitten kävin ihmettelemässä Juvin tarjontaa ja pitkällisen pohdinnan jälkeen päädyin ostamaan lipaston.
Koska laiskuus voitti saituuden, tilasin siihen käsittelyn jonkun muun tekemänä. Koska pintakäsittely ei tässä tapauksessa kuulunut palveluun, piti se maksaa erikseen erilliselle yritykselle, josta tuli sitten tekstiviestillä tiedot. Tällä kohtaa piti ihan miettiä, että onko palvelu hyvää vai huonoa, sillä nyt maksan lipastoni kahdessa osassa (=vaivaa), mutta kun kerran on kyse eri yrityksistä, on homma tehty minulle mahdollisimman vaivattomaksi.
Torstaina illalla puhelin soi, ja kaupasta soitettiin, että ovat erehdyksessä veloittaneet kahdeksasta vetimestä, vaikka lipastoon on laitettu viisi. Haluavat siis hyvittää kolme vedintä eli noin kymmenen euroa ja tarvitsevat tilinumeroni. Tämä oli hämmentävää, sillä yleensä asia olisi ratkaistu lätkäisemällä ylimääräiset vetimet matkaan ja toimitettu minulle.
Perjantai-iltana lipasto sitten saapui uuteen kotiinsa. Hyvältä näyttää, vaikka sen paikkaa pitää vielä haeskella, sillä tämänhetkinen sijainti on epäkäytännöllinen.
… on niin fiksu, että kehittää pahvilaatikon, jonka kokoamiseen tarvitaan ruuvimeisseliä ja jakoavainta.
Kirosin taas kameratavaroiden kantamista. Seuraavan laukun ostamista auttanee CamBags.com. Oikeastaan hyvin hämmentävää että on tähänkin asiaan erikoistunut sivusto.
Zookeeperin uudistettu versio. Terveisiä Hepulille.
Viime viikkoina työtahti on ollut hellittämätön, ja olen tehnyt valtavan pitkiä päiviä ja tehokkaasti. En ole juurikaan ehtinyt ajatella mitään saati edes levätä kunnolla. Tänään pidin sitten ansaitun etäpäivän.
Etäpäivä on tuo hassu konsepti, missä toimistossa työtätekevät jäävät kotiin, nukkuvat pitkään, suunnittelevat tekevänsä töitä ja lähinnä parantavat elämänsä laatua. Itse epäonnistuin kaikissa näistä. Tai ensimmäinen on suhteellista, sillä heräsin puoli yhdeksältä puhelimeen ja puoli tuntia myöhemmin olin töissä. Tämä on minulle melkein normaali aika olla töissä.
Tähän mennessä olen tehnyt palkallisia töitä kahdeksan tuntia, mikä on kohtuullinen määrä, paljon vähemmän kuin normaalisti. Siinä sivussa käynyt parturissa, ripannut 10 viimeistä levyhankintaa kovalevylle (mm Jarvis, Paul Wellerin Hitparade, Tom Waitsin Orphans), editoinut ja printannut puolisen tusinaa rippikuvaa, ottanut backupit työkoneesta, siivonnut keittiötä, pessyt pyykkiä, hoitanut akvaarioita, ja maksanut laskut. Siis käytännössä yhtä paljon asioita kuin saan aikaiseksi viikon aikana.
Joten taidan olla ylikierroksilla. Vielä pitäisi jostain löytää aikaa joululahjakierroksille.