… swtf

Joskus menee hieman huonosti, ja tämä päivä oli sellainen.

Ensin junassa mukana olleista kahdesta kännykästä ja yhdestä muusta internetlaitteesta, vain yhdessä oli tarpeeksi virtaa musiikin kuuntelemiseen, mutta sekin oli niin sekaisin, että radiostakin tuli vain kohinaa.

Sitten kun viimein pääsin töihin, siellä tuli uudet ohjeet, eli jo toisen kerran viikon aikana tuli uudet työtehtävät ja tällä kertaa pomokin taisi vaihtua. Se sentään tapahtui vielä kohtuullisen hyvässä hengessä, mutta asia ärsytti suunnattomasti muutamia kollegoita, joten sain kuunnella kohtuu paljon kiukuttelua puhelimessa.

Sitten kotimatkalla tuumin, että enää ei voi huonommaksi päivä mennä, kun puhelinta vaihtaessa unohdin SIM-kortin PIN-koodin. Nyt puhelin on lukossa ja pitäisi koittaa saada se avattua. Mutta sitä varten pitäisi kerätä energiaa soittaa operaattorille (vieläköhän sinne joutuu jonottamaan tuntitolkulla).

Mutta kotona sitten vasta alkoikin tapahtua, kun olin juuri kotiin päästyäni suunnittelemassa ruuan syömistä. Nimittäin katosta alkoi tulla vettä ja talossa oli ihan oikea vesivahinko. Siinä sitten hulluna yläkerrassa repimään paikkoja auki, että mistä vesi tulee, puhelimessa remonttimiehiltä ohjeita (kuka antoi niille luvan lähteä lomalle viikonlopuksi) ämpäreistä ja paikkojen kuivaamista. Nyt sentään tilanne on normalisoitu sikäli, että remppakaverit saavat kuivailla paikat kunhan paikalle ehtivät. Nyt noin neljä tuntia myöhemmin, ei tahdo enää jalat kantaa. Mutta saattaa olla, että uni ei ihan heti tule.

Toivottavasti huomenna on parempi päivä.

Stephen Fry on nörtti. Mutta jotenkin käsittämätöntä, että kun on saavuttanut tietyn (ansaitun) statuksen, jo kahden blogiartikkelin jälkeen saa tilauksen kirjoittaa Guardianiin kolumnia. Tätä blogia on ylläpidetty (ja välillä pitkiäkin aikoja oltu ylläpitämättä) jo vuosia eikä kukaan anna minulle rahaa tästä. On se niin väärin. (Aiemmin aiheesta, kommenteissa linkkivinkki).

Ehkä minä siis tämänkin kesäloman jälkeen menen kuukausipalkkaiseen keskiluokkaiseen työhöni ja ihmettelen mitä minä siellä teen. Tällä kertaa suuremmalla syyllä, sillä kuulin huhuja työtehtävieni muuttumisesta. Mutta kun ei kukaan minulle suoraan ole kertonut, niin aion viettää mahdollisimman paljon aikaa odotellessa että joku kertoo detaljeja.

Ajankohtaisesti joudun pohtimaan millaisia pukuja haluaisin täksi talveksi teettää, ja kävi ilmi, että blogeista jälleen löytyy kiinnostavaa luettavaa. Tai ainakin tämän räätälin blogi on hauskaa vaihtelua ikuiselle nörttitouhulle. Tai no, ehkä tämä on kiinnostavaa ihmiselle, joka ei koskaan tee mitään vaatteilleen, mutta toisille tällaiset vinkit ovat kovin turhia.