… swtf

Picasasaan on jossain välissä tullut uusi feature, eli ominaisuus, että kuville voi laittaa tageja, eli suomennettuna koodeja. Mutta minkä ihmeen takia vanhoille kuville tageja voi antaa vain yksi kerrallaan, eikä koko kansiolle kerralla? Pah.

Sekosin juuri omaan näppäryyteeni. Eli kuvagalleriani menivät lopullisesti sekaisin. Tarjolla kun on kuviani mm flickrissä, picasassa, 1g:ssä, tässä blogissa ja omissa gallerioissa, en enää muistanut mihin oli suunnitelma laittaa mitäkin. Niinpä edessä on jossain välissä operaatio järjestellä kuvat, mutta menköön tällä hetkellä näin. Varsinkin kun paperiversioita kuvista puuttuu useammalta kuukaudelta.

Viikonlopun macroharjoitukset ovat tällä kertaa flickrissä.

Tämä päivä on ollut hieman huvittava siinä näkökulmassa, että erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin on kovasti kutsuttu tänään. Pitipä siis perehtyä mitä ovat Linkedin ja Jaiku ihan käytännössä.

Ensimmäinen tuntuu olevan ihan turhaa ihmisten linkittämistä. Ehkä sillä on merkitystä joillekuille, mutta itse en saa mitään irti siitä ketä minä tunnen ja ketä tuntemani ihmiset tuntevat. Koko kokemus oli juuri sitä kuin ennakkoluuloissani kuvittelinkin. Ei kiinnosta. Tai sitten en vain ymmärrä.

Jaiku taas vaati hieman enemmän perehtymistä. Sinänsä kiinnostava konsepti, mutta kun ei toimi niin ei toimi. Ei minulla ole tänne blogiinkaan juuri ollut sanottavaa viime aikoina, joten miten minulla olisi vielä vähäpätöisempää sanottavaa Jaikussa. Toisaalta, jos kaverit ovat aktiivisia, niin onhan sitä ihan hauska seurata aika ajoin. Kännykkäsovellus on aika susi, sillä se jostain syystä hukkaili viestejä. Ainakaan ei osaa pitää synkassa, jos käy jotain tekemässä tietokoneella ja siirtyy sitten kännykkään. Erityisesti koko touhun sekavuus häiritsee, sillä olin eksyksissä kerran jos toisenkin kun en millään löydä sitä paikkaa missä olin juuri äsken tekemässä jotain. Ehkä vaan en ole (enää) tarpeeksi nörtti opetellakseni kyseistä systeemiä. Lisäksi kännykässä mättää se, että luontevinta on kirjoittaa ”jaikut” englanniksi, sillä työpiirissä mahdollisesti lukeavaa väkeä on hyvä ajatella, mutta tekstiviestin kirjoituskieli on suomi, jolloin on ihan liian monimutkaista vaihtaa kieltä joka kerta. Kiva tutustua, mutta tuskin jää käyttöön.