… swtf

Eilinen päivä meni sisällä hoitaessa lapsia, mutta illalla pääsi sentää ulos syömään. Hyattin ravintolan hinnat oli suomalaista tasoa, joten täkäläisittäin tuli todella kalliiksi. Pukua soviteltiin ja kaikki näytti todella hyvältä. Toivottavasti tänäiltana puvut toimitetaan.

Tänään ostoksilla oli hämmentäviä hetkiä, sillä levykaupasta löytyi The Rasmusta. Ovat kuulemma tulossa Mumbaihin keikkailemaankin. Ostoskeskus oli oikeastaan hyvinkin amerikkalaisen kopio, joten eipä ihme. Paikka sinänsä oli hyvin erilainen edellisen kohteen kanssa, joka oli paikallinen markkinapaikka, toisin sanoen ahdas, kuuma ja haiseva paikka täynnä pikkukojuja, mistä sai mitä vaan. En sitten tiedä kummasta pidin enemmän, kummassakin ahdisti. Mikä tosin saattaa johtua pelkästään eilisestä viinanjuomisesta.

Liikenteessä tein huomion, että autolla vasemmalle kääntyessä liikennevaloja ei tarvitse kunnioittaa. Tai kun kääntyy oikealle. Tai kun menee suoraan. Tai jos edessä on jalankulkija, mopo, auto tms kulkuväline, voi sille töötätä ja mennä suoraan eteen, kylkeen, jne. Hämmentävän vähän kolareita täällä silti sattuu.

Ohimennen nähtiin Tsekin päämiehen autokolonna matkalla jostain johonkin. Harvinaisen tehokkaasti koko viisikaistainen katu tyhjeni siksi aikaa.

Edellisten kuvien lisäksi matkalla kuvailin auton ikkunasta vilinää ja ihmisiä.

Myyntikoju:

Vastakkainasettelu:

Vastakkainasettelu 2:

Monesta kuorma-autosta puuttui kori, mutta se ei estä kyyditsemästä puolta sukua:

Paikallinen moottoritie, eli maantie missä ajetaan sataa ja väki hyppii eteen:

Autoriksalla pääsee koko suku ja tarvittaessa kotieläimetkin:

Patsas:

Puutavarakuljetus:

Työmatkalaisia (miehiä lievästi huvitti kun näkivät kameran valkonaamalla ja alkoivat poseeraamaan):

Jeeppien ovia ei kannata laittaa kiinni, sillä oviaukoissa on tilaa monelle:

Työmatkalaisia 2:

Työmatkalaisia 3:

Ruuhka. Tästä piti päästä läpi, vaikka katu oli täynnä vastaantulijoita. Todistimme yhden riksakolarin ja kuljettajien tappelun ennen kuin matka jatkui:

Kierrätystä:

Eilen tehtiin pitkä ja kuluttava automatka Agraan, mistä löytyi ihme. Oppaan mukaan kyseessä on kolmanneksi rankattu ”wonder of the world”. Isoa ja hienoa oli, mutta hieman närästi se, että minustakin haluttiin ottaa kuvia. Yleensä tuli perheen pää kysymään, josko otettaisiin minusta kuva koko hänen perheensä kanssa. Kuvaaminen oli jokseenkin vaikeata tuhansien ihmisten keskellä, sillä jokainen yksityiskohta on mietitty ja symmetria on huipussaan. Eli jokaisesta kuvasta on helppo sanoa miten on epäonnistunut.

Päivän kohde oli paikallinen eläintarha. Paljon väkeä ja meitä kummasteltiin varmaan yhtä paljon kuin eläimiä. Ohessa muutamia onnistuneita ja enemmän epäonnistuneita kuvia. Olisi joistain lajeista pitänyt kirjoittaa nimet ylös.

Valkoinen tiikeri (kyseessä on mutaatio, ei albiino):

Norsut seisoivat ja huojuivat aitauksissaan, eivätkä tulleet lähelle:

Musta joutsen:

Tämä apina ei ollut häkissä, vaan vaani turisteja sarvikuonoaitauksen aidalla:

Päivän kohokohta: räätäli otti mitat. Ensi maanantaina on sovitus ja keskiviikkona saan kaksi uutta pukua mittoihin. Hartiat ja kädet ovat kuulemma liian isoja, ja siksi pitäisikin teettää puvut. Hintaa tulee aika paljon villapuvulle, 11 500 rupiaa, eli noin 210 euroa per puku. Mutta tulee ainakin sopiva ja parhaista materiaaleista. Kokemus oli hieman stressaava, sillä oli monta päätettävää asiaa, eikä minusta ole mittoja aiemmin otettu.

Toinen kohokohta on parhaillaan menossa olevat synttärit, joita juhlistaa kokoelma suuren kansainvälisen suomalaisyrityksen henkilöstöä ja lähetystön lähetystö. Paikallisia juomia on maisteltu ja keskitytty tuontiviinoihin.

Diwali paukuttelu jatkuu edelleen, vaikka juhlan piti olla ohi. Onneksi tahti hiljenee ennen muslimien suurta juhlaa (jonka nimi on vielä hakusessa). Joten yhtä juhlaa ja mekastusta. Tänään harrastettiin mm kulttuuria. Kuvat järjestyksessä: Lintu, joka ei pelännyt edes isoa valkoista miestä, Paikallinen kuorma-auto, Toinen paikallinen kuorma-auto ja matkustajia, Paikallinen kulkutapa (tosin matkustajia on aika vähän, sillä ajoin matkustajia on monta enemmän samanlaisessa härvelissä), Kaksi kuvaa tanssitytöistä, joilla oli ikää noin 8-10 vuotta ja olivat oikein hyviä perinteisessä tanssissansa.

Paukuttelu jatkuu, onneksi hiljenevästi. Paikallisilla on ollut vapaapäivä, mikä on ilmeisesti syynä siihen, että tänäänkin pitää raketteja lähetellä ja muuten paukutella. Kaupoilla ravattiin ja törsättiin monta tonnia (eli muutama hassu satanen euroina). Onneksi GeeTeet piristävät arkea kun raihnaisena laahustaa kaupasta toiseen. Ikäväksi elon tekee myös se, että räjähteiden ruudinsavu ärsyttää kurkkua ja silmiä. Ei se smog, mutta ilotulistukset…

Luontoa on koitettu kuvata, mutta kun paikalliset ihmettelevät turhankin paljon, niin on harrastus jäänyt aika satunnaiseksi.