Kohta lähtee
30.10.2005Tavarat on pakattu (liikaa tavaraa niin kuin aina) hyvissä ajoin, kiitos talviaikaan siirtymisen. Piti ihan tarkistaa mitä se kello oikeasti on, jotta en myöhästy. Olen tyytyväinen, että enää pitää pakata käsimatkatavarat (kamera, läppäri, kirja ja vaihtovaatteet) vaikka aikaa onkin vielä kaksi ja puoli tuntia lähtöön. Aurinkolasitkin on pakattu, mutta parta pitäisi vielä ajaa, jotta ei tarvitse sitten hävetä silmiä päästään ulkonäkönsä tähden.
Nauhoitettavat televisio-ohjelmat pitää vielä katsoa ja ihmetellä mitä sitä laittaisi päälleen lentokoneeseen. Koska matkatavarat kuitenkin hukkuvat, ja koska vaihtoaikaa on marginaalisesti (terminaalista toiseen passin- ja turvatarkastusten kera tuskin sujuu muutamassa minuutissa vaikka germaanit ovatkin hyvin organisoituja), niin pitäisi olla jotain mukavaa viihdettä, että stressi ei pääse yllättämään.
Huomaan hiljalleni alkavani jännittää lähtöä. Mikä on poikkeuksellista, mutta niin on lähtöaikakin. En edes muista koska viimeksi olen lähtenyt millekään matkalle näinkin myöhään kuin puoliltapäivin. Yleensä pyrin lähtemään aamulla viiden ja seitsemän välillä. Kun lähtee suoraan sängystä oikeastaan heräämättä, ei ehdi myöskään jännittää. Nyt sitä odottamisen riemua on melkein koko päivälle. Perillä ollaan noin 20 tunnin matkustamisen jälkeen (tosin laskeminen ei ole nyt vahvimpia puoliani, eli virhemarginaali on +/- 3 tuntia).