Arkisto kuukaudelle Tammikuu, 2005

Perjantai-illan huumaa

28.1.2005

Pitkän ja rankan työputken päälle piti päästä rentoutumaan ja mikä onkaan parempaa kuin lähteä pienelle viikonloppuretkelle. Hyppäys junaan ja matkaan. Paitsi että VR ei oikein osannut informoida matkustajia, että lumisade ja/tai pakkanen sotki kaiken. Oli oikeastaan huvittavaa seurata kuulutuksia junista, joita ei todellakaan ollut lähtemässä raiteelta neljä, tai miltään muultakaan raiteelta. Osa niistä ei edes ollut lähtenyt ollenkaan liikenteeseen. Itse junassa ei myöskään kuuluteltu saati että konduktööri olisi vaivautunut vaunuun saakka. Joten kun ei ollut tietoa missä junassa olen, niin piti vain toivoa parasta.

Perille pääsykin oli viihdyttävää, sillä junassa ei kuuluteltu mihin saavuttiin. Koitin onneani ja tällä kertaa lykästi. Kylmässä ja valmiiksi rutkasti myöhässä päätin turvautua taksiin. Varsinkin vieraalla paikkakunnalla taksi on aina turvallinen vaihtoehto. Paitsi tällä kertaa. Kuski ei tuntenut osoitetta, vaikka katu on yksi tunnetuimmista kaupungissa. Edes hienon taksipäätteenavulla ei paikalle löytäminen alkanut onnistua, joten aloin arpoa, että mihinkähän sitä pitäisi mennä. Pimeässä tämä on kiva haaste, varsinkin kun en ole autolla liikkunut juuri lainkaan näillä nurkilla, ja jalkaisinkin hyvin harvoin.

Illan kruunaa televisiosta tullut taitoluistelu, jota pakotettiin katsomaan. Viihdyttäväksi tämän kokemuksen tekee se, että selostajana on ralliselostaja Tapio Suominen. Eläytyminen slutseihin ja mihin lie on varsin huvittavaa kuunneltavaa mieheltä, jonka äänen yhdistää yömyöhällä tuleviin ralliohjelmiin. Kunpa vain Antero Mertaranta selostaisi myös voimistelua…Ja kunpa saisin kokea sen kun kansa seuraa Matti Kyllönen selostamassa antaumuksella kuviokelluntaa.

Blogilista

24.1.2005

Blogilista on mainio. Jotenkin on vaan niin paljon parempi kuin aiempi Pinserin versio, että tuli melkein vahingossa klikkailtua uusia blogeja luettavien listalle. Vanhassa kun selailu oli raskasta ja rasittavaa blogien määrän kasvettua ratkaisun käytettävyyden sietorajan yli. Eläköön Sami (ja muut syylliset).

Televisiosunnuntai

23.1.2005

Sunnuntaina on monasti ollut haaveena istua television ääressä ja rentoutua perisuomalaiseen tapaan. Tänään muutaman tunnin ulkoilun lisäksi en muuta sitten olekaan tehnyt. Lähiviikkojen ohjelmaa tarkastellessa näyttää siltä, että lähiaikoina ei luultavasti tarvitse yrittää uudelleen. Menin näet lupaamaan asuntoni hätämajoitukseksi.

Mutta on mahtavaa kun vähintään kolmelta kanavalta tulee jalkapalloa ja ainakin yhdellä kanavalla kullakin hetkellä on käynnissä Jim Carrey-elokuva.

En olekaan aikoihin lukenut kotona kirjoja.

Ouch

20.1.2005

modbrits
You are a Mod. Yeah baby.

What kind of Sixties Person are you?
brought to you by Quizilla

Via Schizoblog

Pohdintaa perjantaiksi

14.1.2005

Nörttien keskuudessa on tuntunut alkaneen villitys langattomien lähiverkkojen rakenteluun. Syynä tietenkin Streamerin kaltaiset laitteet, joilla WLanin yli voi siirtää vaikka mitä.

Mutta miksi ihmiset ovat huolissaan kännykän terveysvaikutuksista, mutta eivät välitä siitä, että radioaallot Wlanissakin viilettävät pitkin ja poikin asuntoja, työpaikkoja ja jopa ravintoloita? Ehkä vastaus on ilmiselvä, mutta eipä tule mieleen enää perjantaina aivojen sammuttamisen jälkeen.

Tietoturvaa

9.1.2005

Symantec Security Check tarkistaa koneesi tietoturvan. Eikä toimi FIrefoxilla, vaan jouduin käyttämään IE:tä. Ironista.

Valokuvaamisesta

9.1.2005

Harrastin viikonloppuna hieman valokuvausta kohteena kaverin 2,5-vuotias tytär. Muuten touhu oli ihan kivaa ja kohdekin oli useimmiten riittävän pitkään paikallaan, mutta aloin epäilemään kameran olevan liian haastava minulle. Nikon Coolpix 8700 oli kovassa käytössä, mutta noin kolme neljästä kuvasta tarkentui johonkin ihan muualle kuin kohteeseen. Jopa kokeeksi otettu kuva leikkikoirasta käsittämättömästi epäonnistui.

hauva

Kamerassa on siis vikaa. Se ei vaan toimi. Ainakaan ilman ohjekirjaa. Nimittäin kyseisen kameran käyttäminen automaattiasetuksilla vaatii kärsivällisyyttä, sillä kuvia saa onnistumisen toivossa räiskiä vaikka kuinka, koska manuaaliasetuksiin tarvitaan enemmän kuin kaksi kättä ja kymmenen sormea. Ja opaskirja. Käyttöliittymässä ei ole oikein mitään intuitiivista. No, ehkä joku ammattikuvaaja tai edes asiaan perehtynyt saa kamerasta enemmän irti. Jatkossa taidankin hermojeni säästämiseksi keskittyä helppokäyttöisempiin ja nopeampiin kameroihin.

Kivana lisänä huomioitakoon, että Nikonin omalla softalla en saa kuvia siirrettyä tietokoneelle, vaan siirrän muistikortin Canonin Ixukseen ja käytän Canonin softaa. Nikonin softa kun herjaa, että muistikortti on rikki, mitä Canon ei noteeraa.