… swtf

Tämä harrastus on jäänyt hyvin sivuun viime kuukausina sattuneista syistä. Ammatillisen uran suurimmat haasteet, remontti ja muuten vaan leuto talvi/lämmin kevät eivät ole motivoineet tekemään mitään täällä. Kuvatkin seisovat käsittelemättöminä koneella. Siis sillä, jonka käynnistin taannoin liki yhdeksän kuukauden jälkeen. Kuvia on tehtäväksi muutama tuhat, ja niitä tulee tasaisesti lisää koko ajan.

Koitan parantaa tapojani, ennen kuin ongelma kasvaa liian suureksi. Ehkä sitten säännöllisemmin kun saan jonkun näistä elämäni isoista projekteista valmiiksi. Toistaiseksi mennään vielä erittäin epäsäännöllisellä menolla.

Te, jotka vielä seuraatte blogilistan kautta tätä, suosittelen jotain muuta kanavaa. Olen viimeaikoina ollut keskusteluissa paljon lakimiesten kanssa, ja kun niin moni alkoi huomautella blogilistan toimimattomuutta, ja kun muutkin alkoivat ottaa kantaa käyttöehtoihin, niin piti ne ihan lukea. Kyseisiä käyttöehtoja en koskaan ollut nähnyt, sillä olinhan liittynyt käyttäjäksi heti kun Sami aikanaan sivuston sai pystyyn. Ehtoja on varmaan muutettu moneen kertaan, mutta tästä ei ole vaivauduttu mainitsemaan käyttäjille (vaikka tähän samaiset käyttöehdot velvoittavat). Eipä noihin ehtoihin ole vaivauduttu edes päiväystä laittamaan. Nykyisiin ehtoihin en voi yhtyä millään muotoa, ja siksi tämäkin sivu poistuu blogilistalta.

Toisekseen blogilista on nykyään ihan liian raskas sivu minun makuuni. Surffaan yleensä aina jollakin mobiililla päätelaitteella, ja sivun aukaisemisen nopeus on sietämätön. Tosin, niin on sanomien muutkin julkaisut - www.hs.fi on yli megan normaalitilanteessa, vaikka sisältöä on ehkä kymmeneksi kiloksi. Hesarin sivuille sentään on tehty tekstiversiokin, mutta blogilistan kannalta en sitä jää odottelemaan.

Joulua täällä kaupataan, tosin maltillisesti. Miekkonen toisessa kuvassa on joukukuusen myyjä ostarin parkkipaikan pientareella.

Joskus menee hieman huonosti, ja tämä päivä oli sellainen.

Ensin junassa mukana olleista kahdesta kännykästä ja yhdestä muusta internetlaitteesta, vain yhdessä oli tarpeeksi virtaa musiikin kuuntelemiseen, mutta sekin oli niin sekaisin, että radiostakin tuli vain kohinaa.

Sitten kun viimein pääsin töihin, siellä tuli uudet ohjeet, eli jo toisen kerran viikon aikana tuli uudet työtehtävät ja tällä kertaa pomokin taisi vaihtua. Se sentään tapahtui vielä kohtuullisen hyvässä hengessä, mutta asia ärsytti suunnattomasti muutamia kollegoita, joten sain kuunnella kohtuu paljon kiukuttelua puhelimessa.

Sitten kotimatkalla tuumin, että enää ei voi huonommaksi päivä mennä, kun puhelinta vaihtaessa unohdin SIM-kortin PIN-koodin. Nyt puhelin on lukossa ja pitäisi koittaa saada se avattua. Mutta sitä varten pitäisi kerätä energiaa soittaa operaattorille (vieläköhän sinne joutuu jonottamaan tuntitolkulla).

Mutta kotona sitten vasta alkoikin tapahtua, kun olin juuri kotiin päästyäni suunnittelemassa ruuan syömistä. Nimittäin katosta alkoi tulla vettä ja talossa oli ihan oikea vesivahinko. Siinä sitten hulluna yläkerrassa repimään paikkoja auki, että mistä vesi tulee, puhelimessa remonttimiehiltä ohjeita (kuka antoi niille luvan lähteä lomalle viikonlopuksi) ämpäreistä ja paikkojen kuivaamista. Nyt sentään tilanne on normalisoitu sikäli, että remppakaverit saavat kuivailla paikat kunhan paikalle ehtivät. Nyt noin neljä tuntia myöhemmin, ei tahdo enää jalat kantaa. Mutta saattaa olla, että uni ei ihan heti tule.

Toivottavasti huomenna on parempi päivä.

Stephen Fry on nörtti. Mutta jotenkin käsittämätöntä, että kun on saavuttanut tietyn (ansaitun) statuksen, jo kahden blogiartikkelin jälkeen saa tilauksen kirjoittaa Guardianiin kolumnia. Tätä blogia on ylläpidetty (ja välillä pitkiäkin aikoja oltu ylläpitämättä) jo vuosia eikä kukaan anna minulle rahaa tästä. On se niin väärin. (Aiemmin aiheesta, kommenteissa linkkivinkki).

Ehkä minä siis tämänkin kesäloman jälkeen menen kuukausipalkkaiseen keskiluokkaiseen työhöni ja ihmettelen mitä minä siellä teen. Tällä kertaa suuremmalla syyllä, sillä kuulin huhuja työtehtävieni muuttumisesta. Mutta kun ei kukaan minulle suoraan ole kertonut, niin aion viettää mahdollisimman paljon aikaa odotellessa että joku kertoo detaljeja.

Ajankohtaisesti joudun pohtimaan millaisia pukuja haluaisin täksi talveksi teettää, ja kävi ilmi, että blogeista jälleen löytyy kiinnostavaa luettavaa. Tai ainakin tämän räätälin blogi on hauskaa vaihtelua ikuiselle nörttitouhulle. Tai no, ehkä tämä on kiinnostavaa ihmiselle, joka ei koskaan tee mitään vaatteilleen, mutta toisille tällaiset vinkit ovat kovin turhia.

Pitäisi varmaankin seurata web2.0-maailmaa, sillä Picnik oli jäänyt huomaamatta. Kivalta vaikuttaa, vaikka en edes rekisteröitynyt.